Kirjasto koulussa
Kirjavinkkaustuntia koulussa voi elävöittää monella tavoin. Kirjavinkkari valitsee 6-8 kirjaa, josta ensiksi kertoo kirjojen nimet. Listaan, joka on luokan edessä, lapset antavat pisteitä siitä, mikä kirjojen nimistä kiinnostaa eniten. Sen jälkeen näytetään kirjojan kannet (jotka pisteytetään) ja sen jälkeen vinkataan kirjat (ja taas pisteytetään). Lopuksi katsotaan miten eri kirjat saivat pisteitä.
Oppilasjohtoisessa lukupiirissä luokka jakautuu 5 hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee jonkun kirjan, jonka jälkeen jokaiselle oppilaalle annetaan tehtävä-kortti.
Ensimmäistä kertaa ryhmän vetäjänä on hyvä olla luokanopettaja, kirjaston edustaja ja tai joku muu aikuinen.
Kaikkien luettua sovitun kirjan, ryhmä kokoontuu. Jokaisella ryhmäläisellä on oma tehtävälappunsa, jossa lukee minkälainen rooli, hänellä on ryhmässä.
Roolit:
Ohjaaja auttaa muita piiriläisiä esittämällä kysymyksiä, mm. miksi näin tapahtui, mitä sinä olisit tehnyt siinä tilanteessa jne.
Sanataituri etsii uusia sanoja luetusta tekstistä. Muille hän kertoo sivun mistä joku tietty sana löytyy, sen jälkeen mietitään mitä sana tarkoittaa.
Valaisija kertoo sen kohdan kirjasta, mikä hänen päässään muodosti selvän kuvan. Esim. joku tapahtuma, joka oli niin hyvin selitetty, että lukija muistaa sen kuin filmin tai valokuvan.
Punoja vertailee jotakin kirjan tapahtumaa punojan elämään tai punoja muistaa jotakin, mitä hän on kuullut tai lukenut, ehkä jotakin mitä hänen ystävilleen on sattunut ja joka on samankaltaista kuin kirjassa.
Kappaleopas lukee kirjasta kohdan, joka häntä erityisesti oli kiinnostanut.
Lukupiirin ajatus on luoda keskustelua luetusta kirjasta. Alussa keskustelu voi olla hiukan kankeaa, mutta ryhmäläisten luettua useamman kirjan, keskustelutaito kirjoista paranee.
Draamavinkkausta sekä koulussa että kirjastossa on kokeiltu Katariina Tenhusen toteuttamana Rantsilan kirjastossa.
Sadutuksessa jaetaan lapset ryhmiin ja jaetaan jokaiselle ryhmälle lehdestä leikattu kuva. Lapset kertovat vuorollaan tarinan liittyen kuvaan, niin että siitä muodostuu yhtenäinen tarina – tarinasta tehdään kirja, johon liitetään lasten tekemä kuvitus. Kirjoista järjestetään kirjastoon näyttely, jonka toteuttavat lapset.
Kirjavinkkausta koulun henkilökunnalle: ääneenlukukirjat, juuri lukemaan opettelevien kirjat ja sarjakirjat.
Lukemisen merkityksestä ja siitä miten tehdä kirjallisuus eläväksi eri keinoilla luokassa (mm.rooli-puku-vinkkauksen kautta).
Kirjaston työntekijä voi tulla myös kouluun kertomaan kirjaston tietokannoista - koulun atk-luokkaan. Samassa tilaisuudessa voidaan käydä läpi lapsille sopivia, Makupalan turvallisia nettisivuja. Erikseen voidaan pitää myös tunti, jossa esitellään ikäryhmälle sopivia MLL:n pelejä netissä tai Yleisradion pelit.
Samalla voi muistuttaa myös
tekijänoikeuksista.
Parhaiten tämäntapainen oppitunti sopii 2-luokkalaisille.
Nettietiketistä sopiminen – lasten kanssa voidaan keskustella nettikäyttäytymisestä , kuinka kauan nettiä käyttää päivittäin, mitä siellä tekee ja sen jälkeen voidaan sopia yhdessä pelisäännöistä, katso ohjeet Mannerheimin Lastensuojeluliiton Viisaasti verkossa
tai Turvakoulun Hiiripiiristä.
Yllä ja alla olevien medioiden käsittelyyn löytyy tietoa Mediakompanssin mediatajusta, Opetushallituksen lähestysmistapoja mediaan ja Mediamuseo Rupriikin materiaalit -sivustoilta. Mediamuseo Rupriikin Taite on koonnut ja suunnitellut erilaista mediakasvatuksellista oheismateriaalia lastentarha- ja alakouluikäisille - sisältää todella hyviä ideoita, tehtäviä ja asiakokonaisuuksia.
Sarjakuvista, miten tehdään sarjakuvia : siitä antaa hyviä ohjeita Kupla-akatemian sivusto. Ohjeita noudattaen voidaan tehdä itsenäinen sarjakuvalehti tai trippi esim. koulun tai luokan omaan lehteen.
Tv-ohjelman (tai osan siitä) katsominen ja siitä keskusteleminen - voidaan miettiä myös Mediakompanssi sivuston neuvoin television uutisia, niiden totuudenperäisyyttä ja moraalia (ja miksipä ei voisi tehdä vaikka vierailua tv-studiolle!!).
Radiosta, joko kuunnelman tai uutisen valmistaminen Äänipää-sivuston ohjein. Katso myös Mediakompassi.
Lehdistöstä: luokkaan voidaan pyytää paikallisen lehden edustaja ja/tai miettiä jonkun lehden uutisen totuudenperäisyyttä. Miten lehtijuttu syntyy?. Kuka päättää, mitä julkaistaan? Ja lopuksi voidaan tehdä tietysti oma lehtijuttu tai luokan lehti jne. Siitä vinkkejä antaa Opetushallituksen ja Sanomalehtien liiton Lehtiverstas -sivusto.
Elokuvat: elokuvien ikärajoituksien tarkoitus, jonkun elokuvan katsominen ja sen analysointi, tai itse elokuvan teko .
Kännykän, digikameran, videoinnin ja äänimaiseman mahdollisuuksista, tekemisestä ja uhista löydät myös tietoa Mediametkan-sivustoilta.
Mahdollisista tuotoksista voidaankin sitten tehdä näyttely kirjastoon.
| 
