Kirjavinkkaus
Kirjavinkkauksesta eli lukemaan houkuttelu- menetelmästä voit lukea enemmän kirjasta Kirjavinkkarikirja jonka on kirjoittanut Marja-Leena Mäkelä.
Oppilaslähtöinen vinkkaus: kerätään tiettyyn hyllyyn kirjoja, mistä lapset valisevat kirjan, joka kirjan etu-tai/ja takakannen perusteella kiinnostaa heitä, sen jälkeen kirja vinkataan kaikille.
Teemavinkkaukseen voisi sopia esim. Keltanokka-sarja, tms. sarjakirjat, jotta sarjakirjat tulisivat tutuiksi. Ne houkuttelevat usein lukemaan eri kirjailijoiden kirjoja.Voidaan valita myös lapsia kiinnostava aihe, esim. dinosauruskirjat, avaruuskirjat tai kummituskirjat.
Suosittua on myös vinkata jonkun kirjailijan tuotantoa, esim. Astrid Lindgrenin tai Roald Dahlin.
Vertaisvinkkauksessa oppilaat vinkkaavat kirjoja toisilleen, esim. ylä-asteikäiset nuoremmilleen tai luokan sisällä toisilleen.
Kirja ja siitä tehdyn äänitekirjan vinkkaus yhdessä.
Katso myös Jyväskylän kaupunginkirjaston Leffavinkit, Tampereen kaupunginkirjaston romppuvinkit ja Makupalojen web-sivuvinkit.
DRAAMALLINEN KIRJAVINKKAUS
”Minä sain kirjastosta ihan oman kirjastokortin, sanoi Mimmi-Lehmä. Mitä ihmettä, lehmälle kirjastokortti, raakkui Varis?
Kyllä, ensin kirjastossa ei tiedetty, miten tulisi menetellä lehmän suhteen, mutta sitten kirjastotäti sanoi, että Veli-Pekka saa allekirjoittaa kortin ja kirjoittaa korttiin ihan mitä hän haluaa. Joten Veli-Pekka kirjoitti jotain mikä hänestä kuullosti kamalan hauskalta, hän kirjoitti korttiin: Alkkaritalkkari!”
Draamallinen kirjavinkkaus tarkoittaa kirjavinkkausta, jonka apuna käytetään erilaisia draaman keinoja. Kirjavinkkari voi pukeutua rooliasuun, hänellä voi olla käsinukkeja tai vinkkaustuokiossa voi käyttää sekä rooliasua että käsinukkeja yhtäaikaa. Esimerkiksi kirjassa Wieslander:Mimmi Lehmä ja Varis on kertomus Mimmi Lehmän käynnistä kirjastossa. Kirjavinkkaaja pukeutuu lehmän asuun ja Varis on käsinukke. Ääntä muuttamalla yksi vinkkaaja saa molemmat hahmot ”puhumaan”.
Käsinuket elävöittävät esimerkiksi Suomen lasten eläinsatuja, joissa tarinan/sadun pääosassa ovat usein karhu ja kettu. Nukketeatteri sopii myös kirjavinkkaukseen.
Pöytä- ja varjoteatteriakin voi käyttää vinkkaustuokion alussa, mutta varsinkin varjoteatteri on sen verran suuritöinen toteuttaa, että sen käyttö sopii paremmin esimerkiksi kirjaston lastentapahtumiin tms.
Teemat
Draamallinen kirjavinkkaus tapahtuu teemoittain ja vinkattavat kirjat liittyvät rooliasuun. Esimerkiksi kuningattaren rooliasussa kirjavinkkari vinkkaa prinsessa-, prinssi-, kuningas- ja kunigatarkirjoja. Noitana vinkataan noitakirjoja, kummituksena kummituskirjoja jne. Vinkkauksen lisäksi tuokion alkuun voidaan liittää esimerkiksi improvisoitu osa, joka kertoo lapsille, miksi ko. hahmo on nyt koululla/kirjastossa. Lapset voidaan myös ottaa mukaan tuokion rakentamiseen niin, että he tekevät esimerkiksi yhdessä noidan kanssa taikalientä, jota maistellaan tuokion lopuksi samalla, kun lausutaan yhdessä opeteltuja taikaloitsuja.
Kirjavalikoima
Draamallinen kirjavinkkaus toimii parhaiten luokka-asteilla 0-2. Lapset lähtevät heti tarinaan mukaan ja haluavat uskoa, että heidän edessään on ihan oikea lehmä, kana tai kummitus. Draaman käyttö kirjavinkkauksen apuna tarjoaa mahdollisuuden laajaan kirjavalikoimaan vinkkaustuokiota varten. Kannattaa aina ottaa mukaan muutama klassikkosatu, vaikka teksti saattaa kuullostaa vanhahtavalta. Kun tarina kerrotaan elävästi, äänenpainoa muutellen, vanhakin satu/tarina herättää lapsen mielessä kutkuttavan uteliaisuuden: kuinka sitten kävikään? Klassikkojen lisäksi kirjakassiin otetaan mukaan uusia, vasta ilmestyneitä teemaan liittyviä kirjoja. Koska kohdeyleisö on 6-8 -vuotiaita, vinkkarin kirjavalikoimassa voi olla sekä kuvakirjoja että suorasanaista kaunokirjallisuutta. Pääasia on, että kirjassa on hyvä tarina, joka kantaa ja jaksaa pitää lapsen mielenkiinnon yllä.
Vinkkauspaikka
Draamalliset kirjavinkkaukset voidaan pitää joko koulussa tai kirjastossa. Paikan valinta riippuu paikkakunnasta. Isoimmilla paikkakunnilla ja kuntakeskuksissa koulut ja kirjasto sijaitsevat usein lähekkäin, jolloin koulusta voidaan helposti siirtyä kirjastoon. Kirjastossa pidettävän vinkkauksen jälkeen lapset voivat saman tien lainata itselleen vinkatut kirjat. Pienillä, kuntakeskuksen ulkopuolella olevilla kouluilla on harvoin määrärahoja lasten kuljettamiseen kirjastoon, joten silloin on helpompi kirjavinkkarin mennä koululle. Koululla vinkattaessa kirjoja ei voi kuitenkaan jättää koululle. Jotta jokainen lapsi saisi kirjan luettavakseen, kirjavinkkarin pitäisi raahata mukanaan kymmeniä kirjoja. Sellaisilla kouluilla opettajille kannattaa jättää vinkatuista kirjoista lista, jotta joko opettaja tai lapset itse voivat lainata kirjat myöhemmin kirjastosta. Tällöin nekin lapset, jotka eivät ole aikaisemmin käyneet kirjastossa, pääsevät lainaamaan vinkatut kirjat ja usein he myös vetävät vanhemmat mukanaan kirjastoon.
Katariina Tenhunen
Rantsilan kunnankirjasto
katariina.tenhunen@rantsila.fi
Katso myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjavinkkaus -sivusto. Sivustosta löytyy myös kirjavinkkauslistoja , niinkuin myös Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö suosittelee - sivustoista.
| 