SUOMEN KIRJASTOSEURAN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA, SEN TAVOITTEET JA RAHOITUS

Kirjastoalalla kansainvälinen yhteistyö on tiivistä. Kirjastoseurat, ministeriöt ja kansallisesti keskeiset kirjastot tekevät paljon yhteistyötä. Erilaisia verkostoja on niin pohjoismaiden tai EU:n tasolla kuin laajemminkin. Kansainväliset standardit (esim. luokitus- ja luettelointisäännöt, kaukopalvelutoiminta, Dublin Core digitaalisten aineistojen kuvailuun), lisenssisopimukset, tekijänoikeudet ym. vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Kirjastoseurat toimivat maailmanlaajuisena kirjastoalan lobbausverkostona.

SUOMEN KIRJASTOSEURAN JÄSENYYDET KANSAINVÄLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ

IFLA (INTERNATIONAL FEDERATIONS OF LIBRARY ASSOCIATIONS AND INSTITUTIONS)

IFLA on maailmanlaajuinen kirjastoalan järjestö (www.ifla.org) . Siihen kuuluu 1700 jäsentä yli 150 maasta. Suomen kirjastoseura on ollut IFLA:n jäsen sen perustamisvuodesta 1927 lähtien.

Suomalaisia on useissa IFLA:n jaostojen johtokunnissa. Suomen kirjastoseuran edustajina ovat Sinikka Sipilä (Management of Library Associations), Marja Malminen (Public Library) ja Ilkka Mäkinen (Library History) –jaostojen johtokunnissa. Tuula Haavisto on FAIFE (Free Access to Information and Freedom of Expression) –komiteassa.

IFLA järjestää vuosittain World Library and Information Congressin (WLIC) johon kokoontuu 3000-4000 alan edustajaa eri puolilta maailmaa. Suomi on v. 1965 toiminut kongressin isäntänä. Vuodeksi 2005 Suomi haki kongressia, mutta se meni Norjaan. Suomi järjesti kaksi satelliittikokousta Järvenpäässä elokuussa 2005 ennen Oslon kongressia. Tapahtumapaikat on päätetty vuoteen 2008 saakka. Oslon jälkeen on Etelä-Korea 2006 (Soeul), Etelä-Afrikka 2007 (Durban) ja Kanada 2008 (Quebec). Suomi hakee edelleen IFLA:n konferenssia Suomeen. Vielä ei ole päätetty miksi vuodeksi. IFLA valitsee maanosan, missä konferenssi kulloinkin järjestetään. Vielä ei tiedetä, milloin Pohjois-Eurooppa on vuorossa. Etelä-Euroopan vuoro on 2009.

IFLA:n toiminta on muuttumassa aiempaa poliittisemmaksi. Se on näihin asti ollut pääasiassa kirjastoalan ammatillinen järjestö. IFLAssa toimiikin lukuisia ammatillisia jaostoja. Vuosien 2003-2005 puheenjohtajan Kay Raserokan ja vuosien 2005-2007 puheenjohtajan Alex Byrnen aikana IFLA on korostanut uutta rooliaan kirjastoalan maailmanlaajuisena edunvalvojana ja lobbaajana. Siksi mm. IFLA-konferenssin nimi muutettiin muotoon World Library and Information Congress : IFLA General Conference and Council (aik. IFLA General Conference and Council), jotta nimi kertoo myös alan ulkopuoliselle minkä alan konferenssista on kysymys.

Kirjastoseuran tavoitteet IFLA-toiminnassaan: 1 kehittää kirjasto- ja tietopalveluja maailmanlaajuisesti yhteistyössä muiden IFLA-jäsenten kanssa 2. tehdä tunnetuksi suomalaista kirjastolaitosta kansainvälisesti 3. verkostoitua kirjastoseurojen kanssa kansainvälisesti 4. edistää suomalaisten kirjastojen ja kirjastoammattilaisten verkostoitumista kansainvälisesti 5. järjestää IFLA-konferessi eli World Library and Information Congress Suomessa tulevaisuudessa

EBLIDA (EUROPEAN BUREAU OF LIBRARY, INFORMATION AND DOCUMENTATION ASSOCIATIONS)

EBLIDA, eurooppalainen kirjastoalan lobbausjärjestö (www.eblida.org) on perustettu v. 1992. Suomi on ollut jäsen alusta lähtien. Aluksi EBLIDA:n toiminta keskittyi kirjastonäkökulman esiin saamiseen tekijänoikeusasioissa. Nyt mm. kirjastoalan koulutus, uudet EU-maat ja niiden kirjastot, WTO ja GATS ovat esillä. Kirjastoseuran varapuheenjohtaja Saara Ihamäki on EBLIDA:n hallituksen varajäsen. Aikaisemmin Kirjastoseuraa edusti myös Kristina Virtanen ammatillisen koulutuksen työryhmässä (Professional Education Working Group).

Kirjastoseuran tavoitteet EBLIDA-toiminnassaan: 1) kehittää kirjasto- ja tietopalveluja Euroopassa yhdessä muiden EBLIDA:n jäsenten kanssa 2) tehdä suomalaista kirjastolaitosta tunnetuksi Euroopassa 3) verkostoitua eurooppalaisten kirjastoseurojen kanssa 4) edistää suomalaisten kirjastojen ja kirjastoammattilaisten verkostoitumista eurooppalaisten kirjastojen ja kollegojen kanssa

MUU KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

POHJOISMAISTEN KIRJASTOSEUROJEN YHTEISTYÖ

Pohjoismaiset kirjastoseurat kokoontuvat vuosittain yhteiseen kokoukseen, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita sekä pohjoismaissa että laajemminkin. Niissä hiotaan myös yhteisiä kantoja erilaisiin kysymyksiin. Kokous on vuoronperään kussakin pohjoismaassa. Kirjastoseurat järjestävät vuorollaan pohjoismaisen kirjastoautokonferenssin. Se pidettiin Turussa v. 2002, sellainen oli Oslossa 2005 IFLA-konferenssin yhteydessä. Pohjoismaissa toimii lukuisia kirjastoalan verkostoja kaikilla kirjastosektoreilla. Suomen edustaja pohjoismaisessa lastenkirjastoverkostossa on Camilla Cedercreutz-Beck vuodesta 2006 alkaen. Hän seuraa tehtävässä Susanne Ahlrothia.

IFLA:ssa on pohjoismaisilla seuroilla ollut yhteisiä linjauksia ja aloitteita sekä oma edustaja IFLA:n hallituksessa. Pohjoismaiset seurat ovat aktiivisia kehitysmaiden kirjastokysymyksissä. ALP (Advancement of Librarianship Programme) –toimisto on Upsalassa. Suomen kirjastoseuran edustaja on ollut sen Advisory Boardin jäsen. WTO (World Trade Organisation) ja GATS (General Agreement on Trade in Services) –kysymyksissä pohjoismaat ovat aktiivisia, samoin FAIFE-toiminta on pohjoismaiden aloittamaa ja rahoittamaa. Pohjoismaiset seurat ovat olleet vahvasti mukana myös CLM (Copyright and Other Legal Matters) –komiteassa. Oslossa v. 2005 pidetyn IFLA-konferenssin yhteydessä Suomessa oli kaksi satelliittikokousta, joiden koordinaattori oli Suomen kirjastoseura.

Kirjastoseuran tavoitteet pohjoismaisessa yhteistyössä: 1) vahvistaa ja tehdä tunnetuksi pohjoismaista kirjastomallia kansainvälisesti 2) vahvistaa ja tehdä tunnetuksi suomalaista kirjastomallia pohjoismaissa 3) verkostoitua pohjoismaisten kirjastoseurojen kesken 4) edistää suomalaisten kirjastojen ja kirjastoammattilaisten verkostoitumista pohjoismaissa

KIRJASTOSEURAN YHTEISTÖ BALTIAN JA LÄHIALUIDEN KIRJASTOSEUROJEN KANSSA

Suomen kirjastoseuralla on 1990-luvun alusta ollut tiiviit suhteet Viron kirjastoseuraan, samoin yhteistyötä on tehty Latvian ja Liettuan kirjastoseurojen kanssa. Vuonna 2003 on solmittu yhteistyösopimus Karjalan tasavallan kirjastoseuran kanssa. Suomen aloitteesta on järjestetty myös Itämeren alueen kirjastoseurojen kokouksia, joissa ovat olleet mukana myös Venäjä, Kaliningrad, Puola ja Saksa pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi.

Kirjastoseuran tavoitteet Baltian ja lähialueiden kanssa tehtävässä yhteistyössä: 1) vahvistaa kirjastoseurojen ja kirjastojen toimintaa Baltiassa ja lähialueilla 2) tehdä tunnetuksi suomalaista kirjastotoimintaa Baltiassa ja lähialueilla 3) verkostoitua kirjastoseurojen kanssa Baltiassa ja lähialueilla 4) edistää suomalaisten kirjastojen ja kirjastoammattilaisten verkostoitumista Baltiassa ja lähialueilla

KIRJASTOSEURAN JA KEHITYSMAIDEN KIRJASTOSEUROJEN YHTEISTYÖ

Kirjastoseura on 1980-luvulta tehnyt yhteistyötä Etelä-Afrikan ja Namibian kanssa kirjastoalalla. Kirjastoseuralla oli ANC-kirjastoprojekti Tansaniassa 1985-1992 ja sen aikana mm. koulutettiin kirjastoalan ammatteihin Suomen tuella 25 eteläafrikkalaista. Kaksi namibialaista ja yksi eteläafrikkalainen opiskeli Suomessa kirjastonhoitajiksi 1980-90 -luvuilla. Suomen kirjastoseura solmi yhteistyösopimuksen Etelä-Afrikan kirjastoseuran LIASA:n (Library and Information Association of South Africa) kanssa vuonna 2003. Sen puitteissa mm. edistetään virkailijavaihtoa ja osallistumista kummankin maan kirjastokonferensseihin. Kirjastoseuralla on pitkään ollut yhteyksiä Namibian kirjastoseuraan NIWA:an (Namibian Information Workers Association).

Kirjastoseuran tavoitteet kehitysmaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä: 1) vahvistaa kirjastoseurojen ja kirjastojen toimintaa Etelä-Afrikassa ja Namibiassa sekä muissakin kehitysmaissa 2) verkostoitua ja edistää suomalaisten kirjastojen ja kirjastoammattilaisten verkostoitumista Etelä-Afrikan ja Namibian sekä muiden kehitysmaiden kanssa

SUOMEN KIRJASTOSEURA TUKEE JÄSENTENSÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ

Suomen kirjastoseura jakaa jäsenilleen vuosittain Helle Kannila -rahastosta matka-apurahoja koti- ja ulkomaisiin kirjasto-opintomatkoihin. Kirjastoseuran perustama Suomen kirjastosäätiö jakaa avustuksia opintomatkoihin. Hakuajoista ilmoitetaan Kirjastolehdessä ja seuran verkkosivuilla.

Kirjastoseura järjestää kansainvälisiä opintomatkoja jäsenilleen, mm. IFLA:n World Library and Information Congressiin ja pohjoismaihin.

Kirjastoseurasta saa opastusta matka-apurahojen haussa eri rahastoista.

Kirjastoseuran verkostot ovat käytettävissä kansainvälisten yhteyksien luomisessa.

Kirjastoseura järjestää Suomessa kansainvälisiä kokouksia, jotka ovat avoimia kaikille.

Kirjastoseura tiedottaa alan kansainvälisestä toiminnasta Kirjastolehdessä ja verkkosivuilla.

SUOMEN KIRJASTOSEURAN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN RAHOITUS

Kirjastoseuran kansainvälistä toimintaa rahoitetaan seuraavasti: - opetusministeriön vuosittainen avustus, joka on kohdennettu kansainväliseen toimintaan - opetusministeriön koulutus- ja tiedepoliittisen osaston avustus IFLA:n jäsenmaksuun - opetusministeriön kulttuurivaihtosopimusten kautta saadut avustukset kirjastoalan kansainväliseen vaihtoon - ulkoministeriön kehitysyhteistyötuki IFLA:n kehitysmaiden kirjasto-ohjelmaan ALP (Advancement of Librarianship), jolla tuetaan mm. kirjastoalan koulutusta ja lukemisenedistämiskampanjoita kehitysmaissa. Kirjastoseura maksaa omavastuuosuuden. - Suomen kirjastosäätiön avustukset kansainväliseen toimintaan - Pohjoismaisen kulttuurirahaston avustukset pohjoismaisiin hankkeisiin - kahdenvälisten pohjoismaisten kulttuurirahastojen avustukset pohjoismaiseen toimintaan - muut avustuksetSuomen kirjastoseura edistää jäsentensä kansainvälistymistä