Kirjastolehden arkisto
  takaisin hakutulokseen

Uusimmat | Tulostusversioon

Kirjastoja polttaa kuume avata uuden polven 2.0 tyyppisiä verkkokirjastoja. Nykyiset ovat aika karuja. Halutaan vuorovaikutusta, sosiaalisuutta ja elämyksiä tarjoavia palveluita, jotka päästävät kirjastot lähemmäs asiakkaitaan ja tuovat sisällöt asiakkaiden näkyviin.

Homma toimii vain jos henkilökunta laajasti tuottaa esittelyjä, artikkeleita, suosituslistoja ym. Kirjastotyöhön tulee toimittajamaisia elementtejä, joihin jokaisen on pian otettava kantaa.

Valinnanvaraa

Tällä hetkellä Suomessa on ainakin kolme mahdollisuutta ottaa käyttöön uuden sukupolven verkkokirjasto. Axiellin Arenan ensimmäinen vielä varsin suppea versio toimii Hämeenlinnassa OM:n tukemana kokeiluna ja myös Somerolla. Kakkosversio on ehkä jo toiminnassa tätä luettaessa ja syksyllä on tulossa seuraava. Sopimuksia on tehty lukuisten, mm. Tampereen seudun, kirjastojen kanssa.

Teknikhusetin CS Library on vahva Ruotsissa, mm. Tukholman verkkokirjasto ja Uumajan alueen Minabibliotek on toteutettu sillä. Suomessa yhtiö on vasta aloittanut markkinoinnin, mutta ainakin Vaasa on tunnustelemassa sopimusta. Toiminnassa on jo toinen, monipuolinen versio. Suomenkielinen versio on luvattu viimeistään elokuussa.

Lisäksi Kymenlaakson kirjastot ovat tehneet äskettäin avatun Kyyti -verkkokirjastonsa ihan itse. Sekin on siis aivan mahdollinen vaihtoehto.

Kaikki ovat avoimen koodin ratkaisuja, jolloin kirjasto voi itsekin kehittää niitä eteenpäin, tai antaa se tehtäväksi kolmannelle taholle. Verkkokirjastot eivät sisällä kirjastojärjestelmää, se on oltava erikseen.

Rakennusarjoja

Kaikkien kolmen perustana on julkaisujärjestelmä. Sen avulla voi luoda verkkopalveluja ja tuottaa niihin sisältöä ilman ohjelmointitaitojakin. Iso osa verkkokirjastojen ominaisuuksista tulee suoraan niistä, poikkeuksena esimerkiksi yhteydet tietokantoihin. CS Library ja Arena ovat rakennussarjan kaltaisia, kirjasto luo niiden avulla itse verkkokirjastonsa. Ero kokonaan itse tehdyn tai ostetun välillä ei olekaan ihan niin suuri kuin luulisi.

CS Libraryn julkaisujärjestelmä on yhtiön oma Content Studio, Arenan avoimen koodin Liferay ja Kyytin niin ikään avoimen koodin Drupal.

Kytkennät tietokantoihin vaihtelevat

Verkkokirjastot kytkeytyvät kirjastojärjestelmään ja kirjaston tietokantoihin eri lailla. Arena käyttää suoraan Axiellin omien järjestelmien tietokantoja, muihin se tarvitsee rajapinnan.

CS Library käyttää rajapintaa, jos se on saatavilla, muulloin se luo kirjaston kokoelmatietokannasta oman Marc 21 versionsa. Se tapahtuu analysoimalla ja tallentamalla niitä tietoja, jotka kuka tahansa näkee kokoelmatietokantaa selatessaan. Asiakastietoihinsa CS Libraryn asiakkaat pääsevät eräänlaista ohjelmallisesti luotua ’putkea’ pitkin. Sen avulla voi kirjautua ja selata tietojaan normaalisti suoraan verkkokirjastosta. Axiellin tietokantoja CS Library käyttää näin.

Kyytiin on ohjelmoitu vastaavanlainen ’putki’, jonka avulla asiakas voi käyttää kirjastonsa kokoelmatietokantaa. Lainaustietoihinsa pääsee toistaiseksi menemällä linkin kautta Web Origoon. Kyyti-kirjastot ovat neuvotelleet Axiellin kanssa avoimesta rajapinnasta kirjaston asiakastietokantaan.

Arena ja CS Library käyttävät Ruotsissa toimivaa avointa Öppna bibliotek –tietokantaa, jonne kerätään kirjastoammattilaisten ja asiakkaiden luomaa metatietoa, siis arviointeja, esittelyjä, kommentteja ym. Mitä isommasta laarista ne tulevat, sitä useammin asiakas niihin törmää.

Parhaat puolet

Axiellin ja Teknikhusetin edustajat ovat kiertäneet maata kertomassa verkkokirjastoistaan. He tiivistivät niiden parhaat ominaisuudet Kirjastolehdelle.

”Me olemme jo kuusi vuotta tehneet verkkokirjastoja, käytettävyys on kehittynyt ja ominaisuuksia on kertynyt paljon. Parasta on CS Libraryn avoimuus. Sen luoma aineistoindeksi on avoimen rajapinnan kautta kehittäjien käytettävissä. Myös kimppojen arvostamat yhteistoimintaominaisuudet ovat hyvät. Kaikki Suomen kirjastot voisivat käyttää samaa CS Library asennusta halutessaan”, sanoo Teknikhusetin toimitusjohtaja Rey Langels.

”Axiellilla on pitkä kokemus kirjastojärjestelmistä, joten Arenakin liittyy niihin tehokkaasti. Esimerkiksi jonkin uuden tietokannan liittämiseen siihen ei tarvita uutta ohjelmointia, kirjasto voi tehdä sen itse standardeja rajapintoja käyttäen. Arena on kaikilta osiltaan avointa lähdekoodia, myös sen käyttämä julkaisujärjestelmä. Sitä on siis kenen tahansa helppo kehittää eteenpäin meistä riippumatta”, Axiellin varatoimitusjohtaja Seppo Lindström kertoo.

”Meillä on Kyyti.fi:ssä tavallisimpien verkkokirjaston ominaisuuksien lisäksi toteutettuna keskustelufoorumit, kirjaston intranet, verkkovinkkaus, kieliversiot, näitä luetaan –lista, uutuuksien esittely sekä tiedotteet ja tapahtumailmoitukset”, luettelee Kyytiä rakentava projektityöntekijä Sinikka Nykänen Kotkasta sen erityisominaisuuksia.

Herkkuja

Uusissa, täysverisissä verkkokirjastoissa on paljon jännittäviä ominaisuuksia. Asiakkaat voivat arvioida ja kommentoida teoksia, keskustella, perustaa vaikka lukupiirin, jakaa hyviä sisältöjä kavereiden kesken ja räätälöidä kirjaston tarjontaa oman mielenkiintonsa mukaan. Ulkopuolisista lähteistä voidaan liittää luetteloihin lisätietoa teoksista, esimerkiksi kansikuvat.

Hakukokemuskin paranee. Arenan haku tarjoaa fasetteja, joilla hakua voi tarkentaa. CS Libraryssä ja Arenassa on myös oikeinkirjoitustuki. Hakutuloksen voi kummassakin tallentaa, jolloin se päivittyy aina kun ilmestyy lisää aiheesta.

Kirjaston palvelut jalostuvat asiakkaiden käsissä ja karkaavat kirjastosta muualle, uutuusluettelo tai aihevalikoima voi näkyä esimerkiksi urheiluseuran tai kunnan sivuilla.

Uuteen osaamiseen panostettava

Pelkästään asiakkaiden kommenttien ja arvioiden varaan ei kuitenkaan voi jäädä. Myös henkilökunnan on tuotettava suuria määriä artikkeleita, aihevalikoimia, suosituksia jne. Uuden polven verkkokirjaston ylläpito koskettaa kaikkia työntekijöitä.

”Aluksi verkkokirjasto oli johtoryhmän visio. Kun projekti alkoi, mukaan tuli kymmenen työntekijää kuudestakymmenestä. Nyt on menossa kolmas aalto, yhä useampi kertoo haluavansa mukaan. Koko ajan olemme myös kouluttaneet henkilökuntaa”, kertoo kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen Hämeenlinnasta.

Työminä ja siviiliminä sekoittuvat uudenlaisessa vuorovaikutteisessa työssä, jossa voi hyödyntää omia kiinnostuksiaan ja harrastuksiaan.

”Monia sosiaalinen media kiinnostaa ja viehättää henkilökohtaisesti. Siinä on oltu pidemmällä kotona, nyt sitä voi hyödyntää työssäkin.”

Kirjastojen on panostettava koulutukseen. Työntekijöitä ei voi jättää yksin haasteiden eteen, se olisi varmin tapa nostattaa muutosvastarintaa.

Avoimuus, onko sitä?

Uudet verkkokirjastot antavat asiakkaille mahdollisuuden luoda uutta kirjaston tarjoamalle pohjalle. Seuraava askel on vapauttaa kirjaston osaaminen ohjelmoijien jatkojalostettavaksi teollisessa mittakaavassa. Se voidaan tehdä avoimien rajapintojen ja lisenssien avulla. Silloin voisi syntyä suuri määrä palveluja, joita kirjasto itse ei voisi tehdä.

Otetaan villi esimerkki. Kun radiotarrat yleistyvät kaupoissa, voidaan tehdä jääkaappi, joka tietää mitä ruokatarvikkeita sen sisällä on. Jääkaappi voi olla verkon välityksellä yhteydessä ruokaohjeiden hakuohjelmaan, joka hakee tietoja kirjaston avoimista kokoelmatietokannoista ja online lainaustilastoista. Silloin jääkaappi voisi tarjota pari juuri nyt suosittua ruokaohjetta, jotka voi valmistaa jääkaapin tarvikkeista.

Esimerkki on mielikuvitusta, mutta mahdollinen. Kirjaston osaaminen voi tulla vastaan missä vain.

Periaatteessa kirjastolla on oikeudet luetteloihinsa, mutta ne on sopimuksella annettu järjestelmätoimittajien haltuun. Rajapintaa ei voi avata ilman järjestelmätoimittajan suostumusta ja sillä voi olla korkeakin hinta.

Sekä Teknikhuset että Axiell vannovat avoimuuden nimeen.

”Aineistotietokantamme on avoin, sieltä voi hakea ja sinne voi viedä omia tietojaan, esimerkiksi pienkustantajille se on mahdollisuus. Mitä enemmän sitä käytetään, sen parempi meille”, Teknikhusetin Rey Langels sanoo.

”Kannatamme avoimuutta, emme omista tietosisältöjä emmekä rajoita niiden käyttöä mitenkään. Arenaan on avoin julkinen rajapinta, mutta me tiedämme, että kaikki se hieno, mitä kirjastot haluavat, vaatii muutakin kuin, että Arena on avoin. Emme halua luvata kuuta taivaalta”, Axiellin toimitusjohtaja Janne Rouhiainen sanoo.

Asia on kesken vielä kirjastoissakin. Tietokantojen avaamista ei ole vielä käytännössä yritetty. Viimeistään yhteisluetteloa synnytettäessä tietokantojen avoimuuteen on otettava kantaa. Vasta käytännön kokeilut tulevat osoittamaan miten avoimet rajapinnat toimivat ja mitä muita esteitä ilmaantuu.

Tulostusversioon   | Sivun alkuun